Kirjaudu sisään Rekisteröidy Ohje Käyttäjälista Haku Jooga- ja meditaatiofoorumi Foorumin päävalikko
Joogafoorumi - Keskustelufoorumi joogan ja meditaation harrastajille

Jooga- ja meditaatiofoorumi Foorumin päävalikko » Yleinen keskustelu » Sri Ramana ja jälkeläiset Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe 
LähetäLähetetty: Keskiviikko 08.01.14 03:32 Vastaa lainaamalla viestiä
titaanitomaatti
Liittynyt: 05 Lok 2013
Viestejä: 92




Piti antaa aikaa mennä vielä ennen vastaustani mutta veikkaan etten sen paremmin osaa mitään sanoa kuitenkaan pitemmälläkään aikavälillä.

V...

Ymmärrän ettet jaksa käydä samoja keskusteluja tuosta aiheesta jos se on jo liian tuttu dialogi sinulle. Minulle väittelyn aiheenne on hämärämpi ja täynnä ulottuvuuksia koska tiedän siitä niin vähän. 1+1 ei ole 2 jos ei tiedä edes mikä on plusmerkki. Mietin ja hahmotan nyt itseni vastaavissa tilanteissa sekä aiheissa, joissa koen olevani syvällä ja kuinka monesti teen saman tempun sittenkin sanomatta sitä ääneen (tai tässä tapauksessa kirjoittamatta sitä esille), joten point taken!

Yritin tällä siis sanoa että ymmärrän nyt ettet sinä ja Kim "jyränneet" jph:n kirjoitusta, vaan kuten sanoitte molemmat eri tavoilla...ette vain koe hedelmälliseksi. Älä kuitenkaan jph lannistu (tosin tuskin minun kannustusta tarvitset), koska moni tai ainakin minä luen kirjoituksesi mielellään.

Olen miettinyt ja vähän tutkaillut viime aikoina, että lasketaanko minut johonkin tiettyyn kategoriaan. En välitä lasketaanko, joskus välitin, mutta tämä on ollut joka tapauksessa hyödyllistä. Tajusin nyt vasta jälkikäteen tutkiessani mitä olen itse harjoittanut, keiden kirjoja lukenut, ja keiden kurssi/päiväluento/satsang/retriitti -tyylisillä kokoontumisilla käynyt, että suurin osa noista on sitten nimenomaan tähän neo-advaita traditioon kuuluvaa. En ole vain ymmärtänyt tätä kategorisointia, nyt tiedän.

Olen sekalaisesti vuosien varrella käynyt vaikkapa esim. neo-advaitaa edustavan ihmisen satsangilla...samalla ja seuraavalla viikolla istumassa zeniä, lukenut vaikkapa Eckhart Tollen kirjaa, seuraavalla kuukaudella (tai vuodella, en yritä pätee että olisin super ahkera harjoittaja) taas jonkun zen-ukon kirjaa aktiivisesta harjoittamisesta ja itsekurista...joka on taas sopinut loistavasti itämaisiin taistelulaji harrastuksiini...lainannut kirjastosta Ramana Maharshin kirjan, selaillut ja poiminut tikkareita sieltä...lopettanut kaiken ja kironnut henkisyyden, vetänyt itseni p*kaks...kadonnut pitkäksi aikaa...ollut näihin aikoihin ylimielinen ja kertonut muille mitä on hetkessä eläminen...kadonnut kokonaan kovan kuoren alle...tullut takaisin taas harjoittamaan uutta jotain hetkeksi jne...

...huomannut kaikennäköisen poukkoilun jälkeen että minut tekee tyytyväiseksi Tai Chi ym. keholliset itsepuolustuslajit (olleet tavalla tai toisella läsnä tapista saakka), pysähtyminen monta kertaa päivässä, jalkojen tunteminen Tollen neuvoja noudattaen, terveen ruokavalion noudattaminen sekä harjoittelu itselleen nauramiselle kun ei homma vaan toimi. En enää V väitä että kaikki tiet johtavat samaan, kuinka voisin? Smile

Minä olisin myös valmis menemään kokeileen vaikka darrajoogaa...ihan vain hyvän olon vuoksi jos perjantai lähti lapasesta. Onnea teille, joidenka harjoitusmetodit ovat todella toimineet jonka seurauksena ei huvita yhtään tippaa koskea mihinkään kehoa vahingoittavaan.

En ihmettele että jotkut kritisoivat neo-advaita touhua kun minunlaiset puupäät ovat näitä traditioita tietämättään muille hehkuttaneet. Very Happy

Kiitän, tämä foorumi on antanut minulle hyvän opetuksen.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Keskiviikko 08.01.14 06:56 Vastaa lainaamalla viestiä
Kim
Liittynyt: 22 Jou 2007
Viestejä: 1492
Paikkakunta: Helsinki




titaanitomaatti kirjoitti:

Sen sijaan Kim...tarkoituksellako puhuit nimenomaan rinzai-zenistä verrattuna muihin zenin koulukuntiin, vaiko siksi että se on oma kokemuspohjasi ja et muista tohdi kohteliaana puhua? Kävin joskus rinzai-koulukuntaan tutustumassa, sekä soto-koulukuntaan. Ja molemmat tietenkin mainostivat itseään juuri samoilla sanoilla...siis viittasin kohtaasi:

Lainaus:
keskeisin linjaus on saada oppilas oivaltamaan mahdollisimman nopeasti. Metodit tämän saavuttamiseksi ovat suoraviivaisia, eikä mutkain kautta.


Ja tähän vielä ehkä lisäten, usein olen kuullut soto-koulukunnan oppilaiden mielestä jo pelkästään hengitysten laskemisen olevan sitä mutkaa. Tämä ei ole oma mielipiteeni, vaikkakin soto minulle henkilökohtaisesti paremmin toimi..kunnes kyllästyin. Smile
pientä edittiä tein


Rinzaissa tuo linjaus on selkein: kenshoon pyritään. Koska tätä linjausta esitetään vaihdellen sotossa, sielläkin sitä jonkin verran on, niin laitoin tuohon rinzai zenin koska siellä on asiasta selvät sävelet. Mun oma taustani on rinzaissa. Ihan kuten sanot, soto zenissä on se idea, että jokainen hetki on zazenia, jokaisella hetkellä on jo vapaus mutta tästä vedetään aika äärimmäisiä tulkintoja vaikka ilmiselvästi ei vielä olla vapautuneita. Tätä on kritisoitu rinzai zen-porukan toimesta varmaan yli tuhat vuotta.

_________________
Open Heart
http://www.openheart.fi
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Keskiviikko 08.01.14 07:00 Vastaa lainaamalla viestiä
Hooloovoo
Liittynyt: 14 Kes 2013
Viestejä: 35




Heh, täytyy itseni puolesta sanoa, etten millään tavoin dissaa mitään neo-advaitaa. Mielestäni mitään neo-advaitaa ei ole olemassakaan. Tuntuu, että nykyään on jollain tavalla muodikasta pönkittää omaa egoaan leimaamalla kaikki "neo-advaitaksi". Tai ehkä pelätään, että tulee itse leimatuksi neo-advaitistiksi..

Se on vähän hämärä käsite tuo neo-advaita. Sillä kai viitataan huonoon advaitaan.. Yhtä hyvin kai voisi sanoa, että jumppamainen jooga on neo-raja-joogaa. Tai vaikka että vilpillinen krya-joogi opettaa neo-krya-joogaa.

Ei Eckhart Tolle voi mielestäni mitenkään olla mitään neo-advaitaa, koska hänen opetukseen kuuluu esim. olennaisesti hengelliset harjoitukset.

Hölmöähän se on, jos ajatellaan, että kaikki mikä on 90-luvun jälkeen, länsimaalaista tai suuremman yleisön tiedossa on jotain neo-advaitaa. Tietenkin advaitaa opettaa tyyppejä jotka eivät ole valaistuneet, mutta samaa tapahtuu kaikkialla.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Keskiviikko 08.01.14 08:43 Vastaa lainaamalla viestiä
titaanitomaatti
Liittynyt: 05 Lok 2013
Viestejä: 92




Kimille: tiedät näemmä paremmin. Minä sain eri käsityksen näistä kahdesta koulukunnasta.

Korjaan myös sitten samantien itseäni tähän loppuun vielä väärinkäsityksiä välttäessä, eli en Muurakko missään nimessä katsonut että sinä olisit dissannut neo-advaitaa.

Ja kuten aiemmin sanoin, mutten ehkä tarpeeksi selkeästi...olen itse lukenut Tollet tulkiten niitä kehoituksena moniin henkisiin harjoituksiin, kuten juuri sinäkin äsken kirjoitit.

Lainaus:
Se on vähän hämärä käsite tuo neo-advaita. Sillä kai viitataan huonoon advaitaan..


Tälläinen tunne on vähän nyt minullekin välittynyt.

Nyt suljen suuni lopullisesti.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Keskiviikko 08.01.14 10:10 Vastaa lainaamalla viestiä
ilpo
Liittynyt: 14 Huh 2005
Viestejä: 669
Paikkakunta: Helsinki




Muurakko kirjoitti:
Heh, täytyy itseni puolesta sanoa, etten millään tavoin dissaa mitään neo-advaitaa. Mielestäni mitään neo-advaitaa ei ole olemassakaan. Tuntuu, että nykyään on jollain tavalla muodikasta pönkittää omaa egoaan leimaamalla kaikki "neo-advaitaksi"


Todellakin, olen törmännyt samaan asiaan. Jollain selittämättömällä tavalla tämä "neo-advaita" on jotenkin vaarallista. Pidin opintopiiriä Yoga Taravalista, joka on kuitenkin Adi Shankaracharyan klassikko sutra-kirja. Silloinen pomoni kirjoitti hätääntyneenä kirjeen muillekin Astangajooga opettajille ja selitti kirjaa vaaralliseksi ja todelliselta luonteeltaan vain neo-advaita vedantaksi. Hän oli jutellut silloin A.G. Mohanin pojan kanssa ja nämä uudet tuulet lepattivat silloin takatukassa. Olen miettinyt asiaa useinkin että missä sitten tämä "oldschool-advaita" on kehitelty jos kerran Shankarakin on Neota? Kuitenkin hän eli arviolta about 600-700-luvulla ja juuri häntä pidetään Atmanin ja Brahmanin yhtenä näkemisen vakiinnuttajana.

Taravalissa kerrotaan Astangajoogan viimeisimmät askeleet ja Krishnamacharya Mandidramin kääntämässä kirjassa (jossa on viimeinen värssy harvinaisesti sensuroimattomana) on todella hienot Pattabhi Joisin alkusanat. Pappatabhi oli Advaita widvan, eli kyseisen vedantan professori ja opetti vuosia Sanskrit kollegen rehtorina. Jossa muuten salillammekin opettamassa ja siunauksensa antanut 70-vuotias punkkari (tarkoitan että hän nousi vanhoja vakiintuneita arvoja vastaan ja oli vastustuksista huolimatta jopa isäänsä, Sri K. Pattabhi Joisia, uudistusmielisempi).

Saraswathi kertoi tekemässäni haastattelussa kuinka hän oli ensimmäinen naisoppilas Mysoren Sanskrit kollegesessa ja että vielä hänen valmistuttuaan, meni useita vuosia, ennenkuin toinen nainen tuli mukaan opiskelemaan. Siksi halusin ehdottomasti kutsua juuri Saraswathin ensimmäiseksi vierailijaksi pasilan salilleni ja edelleen se tuntuu urani suurimmalta onnistumiselta, se kurssi naulautui suomalaisen Astangajoogan historiikkiin (josta muuten leikkaan dokumenttielokuvakin). Pyysin häntä pitämään naistenpäivän, eli pitämään konferenssin vain naisille. Hän ihmetteli pyyntöäni, mutta luotti ja suostui kokeilemaan asiaa ja koska pidimme tilaisuuden ilmaisena, sinne oli saapunut lähes 100 sata joginia eri kouluista. Saan tästä vieläkin egoa hiveleviä kiitoksia Wink vaikka en tietenkään ollut itse edes paikalla.

Ehdottomasti tietoa tarvitaan ja se että joku kuvittelee että käyttäessään valtaa tai asemaansa ja leimatessaan yhden Astangajoogan tärkeimmistä teoksista "oppilaille vaaralliseksi", niin ehkä juuri silloin se teos kannattaa ottaa käsittelyyn ja jos sama kaveri disauttaa teoksen arvoa "neo-advaitana", niin kehen se on tarkoitettu osumaan? Jos joku nuori Intialainen poika on asiaa haukkunut, tietenkin Samkhyan vakaana edustajana, niin eiköhän siinä kusase vaan omille reisille kun on niin formaalinen että kuuntelemalla toisen mielipiteitä, hankkii itselleen lähes idealistisen fobian.

Kyseisen vaarallisuus-kirjeen saatuani, soitin heti Måns Broolle (Tunnetaan esim. Ananda-lehden päätoimittajana) ja hän kertoi aiheesta vapauttavan hienon sananlaskun:

-Kun mehiläiset ovat käyneet keräämässä mettä kukista ja tuovat sitä pesälle, ei pesällä ole yhtäkään ampiaista vastassa tuomitsemassa mistä kukasta kyseinen mesi on kerätty.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Keskiviikko 08.01.14 11:47 Vastaa lainaamalla viestiä
Kim
Liittynyt: 22 Jou 2007
Viestejä: 1492
Paikkakunta: Helsinki




Pari linkkiä neo-advaitasta:

http://www.lifewithoutacentre.com/essays-transcripts/on-neo-advaita/
http://www.advaita.org.uk/discourses/trad_neo/neoadvaita_jacobs.htm

Ja videota päälle:

Tony Parsons:
http://www.youtube.com/watch?v=eD3Xvkcbn7c

Advaita trap 1:
http://www.youtube.com/watch?v=4KXidr0z1RY

_________________
Open Heart
http://www.openheart.fi
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Torstai 09.01.14 02:58 Vastaa lainaamalla viestiä
ilpo
Liittynyt: 14 Huh 2005
Viestejä: 669
Paikkakunta: Helsinki




Kim kirjoitti:
Pari linkkiä neo-advaitasta


Kiitti, mä ziigailin sen ekan linkin läpi enkä pystynyt näkemään mitään yhteyttä Adi Shankaran Advaitaan, tai ainakaan mihinkään miten itse asioita koen. Titenkin mitä J Fosteri oli päätellyt nyt oli tietenkin yksi tulkitsijoista ja hienoa että hän kertoi lyhyesti omasta kokemuksestaan ja siitä kuinka halusi lopulta olla taas vain ihminen. Mä en tiedä mitä iloa mistään keskustelusta voisi olla jos kokisi sielussaan jotain niin suurta ettei pystyisi kuin "voittamaan" internet keskusteluita. Se paistaa heti läpi ihmisestä, että tässä kerhossa pyöritään. Jostain syystä he voivat normaalissa keskustelussakin alkaa päättämään että ovat hivenen erityisempiä ja niinuin elämässä pitäisi olla jatkuvasti kyse jostain terapiasta. Tatuoidaan hindujumala kehoon, todistamaan omistautumista, mutta lopulta se onkin siinä vain vahtimassa muiden tekemisiä ja koska kaikki on pelkkää pientä sydäntä ja defenssiä niin kaikkeen voi vastata oikeastaan vain raivolla, koska kaikki uhkaa omaa tietämättömyyttä ja lisäksi pelottaa että joku saattaa sanoa jotain johon ei olekaan valmistautunut ja tulee mokattua. Enkä nyt todellakaan tarkoita kaikkia, mutta useilla, toi touhuuminen on täysin itsetietoisesti heikolla pohjalla.

Advaita Vedantaahan voi pitää harjoituksena, niinkuin Yamaa ja Niyamaa Astangassa pidetään, niiden masteroiminenhan on lähinnä paradoksi. Olen tästä maininnut ennenkin mutta tämä Hindulaisuudessa esiintyvä elämän eri vaiheet: Miehen elämässä nähdään perinteisesti neljä eri vaihetta. Nämä ovat opiskelijavaihe, perheenpään vaihe, eläkeläisvaihe sekä askeesivaihe. Tosielämässä nämä vaiheet harvoin toteutuvat sellaisina kuin ne nähdään uskonnollisessa mielessä. Pyhä velvollisuus, dharma, sekä hyveellinen elämä kuuluu sekä miehelle että naiselle. Miehen ja naisen dharma ei ole kuitenkaan samanlainen. on eri aikoja elämässä jossa ihmisen kuuluu tehdä eri asioita.

Sannyasit ovat brahmachareja (elävät selibaatissa), jos tarkoituksena on masteroida Brahmacharya, eli neljäs Yama. Se aika simppelisti on helpompaa askeesi vaiheessa kuin perheen perustamis -vaiheen alussa ja tämän kautta pystyy ehkä ymmärtämään sitä miten pieleen täällä lännessä välillä asiat menevät kun opettajat eivät ole tarpeeksi taitavia, tietenkin vastuu on myös oppilailla, mutta annettaessa voimakkaita henkisiä harjoituksia, ei opettaja voi olla kuka tahansa joka on vähän tavaillut jotain kirjaa sieltä täältä. Tai toimii jonain netti-joogaopettajana. Itse tässä kaikessa täysin pieleen vetäneenä, eli muutin 19-vuotiaana metsään ja harjoitin 6 tuntista meditaatiota, elin hiljaisuudessa ja söin lähinnä keitettyjä yrttejä, hain jatkuvasti syvempää kokemusta jostan, mihin koin että olen oikealla matkalla kun pystyin eristämään itseni muista ihmisistä ja opin nauttimaan henkilökohtaisesta kuplasta jonka sisältä tuomitsin väärin eläviä ihmisiä. Se oli kamalaa, kerroin silloiselle opettajalleni että en osaa enää kunnolla muodostaa ajatuksia. Hän vastasi:"se on varmaan sit ihan hyvä". Hirveetä.

Pattabhi Jois pelasti, hän opetti miten pyhää ja kaunista voi olla elämä jota emme edes ymmärrä, se on kuitenkin elämää. Elämää voi kunnioittaa sellaisenaan koska sen alkuperä on sama kuin Jumalalla. - En tietenkään osaa sitä niinkuin hän sen opetti, mutta hänen Gurunsa oli hieno esimerkki askeesi vaiheeseen siirtymisestä. Sri Tirumalai Krishnamacharya rakennutti hyvin vaatimattoman huoneiston perheensä pihalle. Hän pystyi kuitenkin olemaan lähellä työtään jne.. mutta teki selkeäksi että alkaa vetäytymään maallisuudesta. Hänen harjoituksensa muuttuivat jne.. Ja tämä vasta vanhana miehenä. Se mitä hyötyä itselleni metsäreissusta oli, että osaan vastaavassa tapauksessa olla parempi opettaja kuin minulla oli.

Ja tälläinen tilanne kävikin salillani. "Henkilö" oli vetäytynyt askeesiin, siis johonkin kämppään vain. Hänen mielensä oli jo niin rajusti kääntynyt sisäänpäin, että kontaktia oli vaikeaa saada, välillä mahdotonta (ikää oli alle 22-vuotta). Soitin ambulanssin salille ja esim. selvisi heti että hän oli tullut tekemään Asanaa ja Pranayamaa 38.9 asteen kuumeessa. Että kuitenkin hän koki olevansa äärimmäisessä henkisessä balanssissa, mutta ei osannut enää erottaa kuinka vaarallista on harjoitella niin lujaa tuollaisessa kuumeessa. Hän lepäsi reilun kuukauden Aurorassa, selvisi että oli tuttu asukki siinä paikassa. Kuitenkin kun kyselin hänen lääkityksiään ja muita, hän ei kehdannut tai ei kokenut minua veroisekseen jolle sanoa että oli useammalla antipsykootilla eli lääkkeellä, joita käytetään pääasiassa vaikeiden mielenterveyden häiriöiden (skitsofrenian ja muiden psykoosien) hoidossa.
- hän vastasi, ettei käytä mitään. Sain selville hänen aikaisemmat opettajat, soitin heille ja asiaa oli epämiellyttävä käydä läpi, koska menneisyydessä oli rajuja laiminlyöntejä opettajien puolelta. Mutta en tuomitse, Astangajoogan opettajan työ vaatii tarkat silmät kun lukee ihmisten ongelmia, sillä kuten tässä esimerkissä, oppilas vain valehteli opettajalleen.

Jos tänä päivänä joku tälläinen juniori tulee sanomaan että haluaa eristäytyä maallisesta elämästä. En ehdottomasti ole mitenkään taitava, mutta ehdotan elämistä ja elämän kokemista. Siellä yksiössään ehtii vielä vanhempanakin elämään askeesissa ja kaikki aistit pois elämästä vedettynä kuten esimerkkihenkilö oli päättänyt tehdä. Kirjoitin pari päivää sitten siitä että Nirvikalpha Samadhissa eläminen kannattaa jättää myöhemmäksi, niin tämä yksi foorumin stalkkeri tai "tuoksuuni päässyt rouva" tulkitsi asian jotenkin että käytän kansantalouden jotain (?) käyriä antaakseni oikean ajan valaistumiselle. En silloin jaksanut selittää. Tämä oli oikea syy miksi valaistumisen opettaminen päämääränä, saattaa saada aikaan pysyvää vauriota nuorimmissa ja herkimmissä oppilaissa, ohjeet Samadhiin voi varmasti googlettaa helposti monella eri kielellä.

Kun Advaita Vedantaan alkaa syventyä, niin parasta siinä on juuri kaiken elämän kunnioittaminen, koska elämä on ihmeellinen ja ainutlaatuisesti nautittava kokemus. Varmasti sen voi kokea Aurorassa, viherkasviksi lääkittynäkin, mutta onhan vapaus tietynlainen arvo jonka mokaamisen kokiessa voi olla huono elämä. Mutta sieltä jostain takaisin palatessa voi pelkän elämän aistia valtavana ilon, voiman ja inspiraation lähteenä! Miten pieneltä silloin tuntuu kun joku tulee haukkumaan esim. Pattabhi Joisia. Sehän antaa sille kokemukselle lisää arvoa, että sain 12-vuotta kulkea Pattabhin avustamana, että minulla on ollut Guru. Hän halusi että meistä tulee niin voimakkaita, ettei pahaa muille haluava ihminen pysty koskettamaan meidän todellisia tunteita loukkaavasti, tai että päivä menisi pilalle tai edes tunti. Mikä voima se todella on jos ajattelee näitä jotka kantaa kaunaa, mullakin on olemassa vanhoja oppilaita jotka eivät pysty tervehtimään koska heitä on loukattu. Niin avuton voiman opettaja itse olen ollut Pattabhiin verrattuna. Paras mittari on kun parisuhde hajoaa mahdottomuuteensa, toimiiko eri tavalla kuin edellisellä kerralla. Elämää eniten pelkäävä siitä ei lähde siksi kun pelkää että joutuu sitten yksin katsoa telkkarista sarjat ja ajankoihtaisohjelmat. Jotkut tietenkin rakentavat rinnakkaissaitin elämällensä.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Torstai 09.01.14 07:38 Vastaa lainaamalla viestiä
Hooloovoo
Liittynyt: 14 Kes 2013
Viestejä: 35




ilpo kirjoitti:
Kim kirjoitti:
Pari linkkiä neo-advaitasta


Kiitti, mä ziigailin sen ekan linkin läpi enkä pystynyt näkemään mitään yhteyttä Adi Shankaran Advaitaan, tai ainakaan mihinkään miten itse asioita koen.


Heh, mäkin mietin, että ketä tämä neo-advaita lopulta edes koskettaa.. Itse en ole muistaakseni koskaan törmännyt keneenkään harjoittajaan, joka olisi kovin vakavasti eksynyt semmoiseen intellektuaaliseen itepetokseen.

Itse olen aikanaan käynyt läpi semmoisen lyhyen vaiheen, jossa oli piirteitä tuosta neo-advaitasta, mutta ei siinä mitään erityisen vaarallista ollut.. Ihan normaali este ylitettäväksi hengellisellä polulla. Olin lukenut hirveästi, mutten vielä käytännössa osannut varsinaisesti havaita eroa itseni ja egon välillä.

Tai ketkä sitten ovat semmoisia ns. vääriä opettajia, jotka neo-advaitisesti johtavat ihmisiä harhaan..? Ehkä joku Karl Renz ja vaikka Ramesh Balsekar? Ja sitten oli se Gangajin ex-mies, joka vissiin tuli järkiinsä lopulta.. Mutta itse en ole tuommoisista tyypeistä koskaan ollut kiinnostunut.. Luulisin, että ainakin oma intuitio aika nopeasti sanoo, että tämä ei nyt tunnu ihan autenttiselta..

Mutta mitä pitäisi sitten ajatella vaikka Oshosta, Muktanandasta, Ganapati Munista, tai Sai Babasta..? Eihän noistakaan tainnut kukaan olla todella valaistunut.. Mihin kategoriaan nuo pitäisi laittaa? Ja se mitä he ovat opettaneet, onko siitä ainoastaan haittaa?

Hmm, vai pitäisikö niitä neo-advaitisia opettajia verrata vaikka sellaisiin meedioihin, jotka ovat puhtaasti huijareita - tietoisesti tai tietämättään. Eli siinä touhussa ei ole absoluuttisesti mitään konkreettista sisältöä.

Hmm, olisi tosiaan kiinnostava tietää, että ketkä näitä neo-advaitisia opettajia sitten oikein ovat?
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Torstai 09.01.14 17:16 Vastaa lainaamalla viestiä
birendra
Liittynyt: 31 Lok 2003
Viestejä: 213




ilpo kirjoitti:
muutin 19-vuotiaana metsään ja harjoitin 6 tuntista meditaatiota, elin hiljaisuudessa ja söin lähinnä keitettyjä yrttejä, hain jatkuvasti syvempää kokemusta jostan, mihin koin että olen oikealla matkalla kun pystyin eristämään itseni muista ihmisistä ja opin nauttimaan henkilökohtaisesta kuplasta jonka sisältä tuomitsin väärin eläviä ihmisiä. Se oli kamalaa, kerroin silloiselle opettajalleni että en osaa enää kunnolla muodostaa ajatuksia. Hän vastasi:"se on varmaan sit ihan hyvä". Hirveetä.


En mitenkään väitä vastaan, mutta kommentoisin vaan että tämän mainitsemasi lähestymistavan ja astangan välistäkin löytyy jotain.

Oliko muuten niin että harjoitit "metsäaikanasi" sahajajoogaa?

_________________
Darkness only hurts itself.
On vain olemassa yksi.

I am he as you are he as you are me and we are all together. - Beatles
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Torstai 09.01.14 19:30 Vastaa lainaamalla viestiä
Kim
Liittynyt: 22 Jou 2007
Viestejä: 1492
Paikkakunta: Helsinki




Muurakko kirjoitti:
...
"When Papaji said in satsang, "Make no effort," he was trying to put the person in front of him into a state of no-mind in which no effort is necessary or possible, since the "I" has temporarily gone. He was not trying to put the person in a halfway stage in which further effort is needed.

Here is a paradox for you. Ramana Maharshi realized the Self without any effort, without being interested in it, and without any practice, and then spent the rest of his life telling people that they must make continuous effort up till the moment of enlightenment. Papaji spent a quarter of a century doing japa and meditation prior to his climactic meetings with Ramana, but when he began teaching, he always insisted that no effort was necessary to realize the Self.

Papaji's attitude to self-inquiry was, "Do it once and do it properly." Ramana's was, "Do it intensively and continuously until realization dawns." Although you could never get Papaji to admit that there were differences between his teachings and those of his Guru, they clearly didn't agree on the question of effort.

...

Papaji conceded that meditation and effort had a limited use. He would sometimes say that intense meditation would earn the punyas or spiritual merit necessary to have the opportunity to sit with a realized being. Once that has happened, effort is no longer necessary. In fact, it is counter-productive. When one meets the Guru, the power of the Self that is present in an enlightened being's satsang takes over and gives the results and experiences that the mind is ready for.

All this probably appears to be confusing and contradictory. The teachers I have written about disagree profoundly on the question of effort and its role in Self-realization, but they all agree that being in the presence of a realized being is the greatest aid to enlightenment. I can say from my own experience that when one is in the presence of such beings, mind drops away of its own accord."

Koko haastattelu tässä alkaen sivulta 3 http://davidgodman.org/interviews/rs3.shtml


Tässä on hyviä pointteja. En sanoisi, että Papajin tai Ramanan metodi on toista parempi, sehän riippuu enemmän oppilaasta ja hänen tilanteestaan kuin opettajasta. Mitä omasta kokemuksestani voin kertoa, niin mä painoin treeniä ihan simona, kasvatin nälkää, ennen kuin tulin siihen pisteeseen ettei päässyt eteen eikä taakse, ei sivulle eikä toiselle mutta vapaaksi oli jotenkin pakko päästä(!). Muistan kun vuonna 2006 meilailin tutun zen-opettajan kanssa ja hän totesi ettei minulla hänen nähdäkseen ollut vielä riittävää tarvetta päästä selville isosta kysymysmerkistä. Se kasvoikin sitten vielä 5 vuotta ennen kuin tuli hankala pattitilanne eteen, josta oli vain päästävä vapaaksi. Silloin tällöin vuosien kulueesa pohdin tuota itsekyselyä ja ymmärsin sen pointin mutta se ei tuntunut minulle olennaiselta. Todellakin, omassa tapauksessani, pitkän ja huolellisen valmistelun jälkeen, minun ei tarvinnut itsekysellä kuin kerran, kuten Papaji sanoo ja se raukesi siihen. Oman kokemukseni valossa ymmärrän myös sen mitä Ramana suositteli ponnistelusta.

Muurakko kirjoitti:
ilpo kirjoitti:
Kim kirjoitti:
Pari linkkiä neo-advaitasta


Kiitti, mä ziigailin sen ekan linkin läpi enkä pystynyt näkemään mitään yhteyttä Adi Shankaran Advaitaan, tai ainakaan mihinkään miten itse asioita koen.


Heh, mäkin mietin, että ketä tämä neo-advaita lopulta edes koskettaa.. Itse en ole muistaakseni koskaan törmännyt keneenkään harjoittajaan, joka olisi kovin vakavasti eksynyt semmoiseen intellektuaaliseen itepetokseen.

...

Tai ketkä sitten ovat semmoisia ns. vääriä opettajia, jotka neo-advaitisesti johtavat ihmisiä harhaan..? Ehkä joku Karl Renz ja vaikka Ramesh Balsekar? Ja sitten oli se Gangajin ex-mies, joka vissiin tuli järkiinsä lopulta.. Mutta itse en ole tuommoisista tyypeistä koskaan ollut kiinnostunut.. Luulisin, että ainakin oma intuitio aika nopeasti sanoo, että tämä ei nyt tunnu ihan autenttiselta..

Mutta mitä pitäisi sitten ajatella vaikka Oshosta, Muktanandasta, Ganapati Munista, tai Sai Babasta..? Eihän noistakaan tainnut kukaan olla todella valaistunut.. Mihin kategoriaan nuo pitäisi laittaa? Ja se mitä he ovat opettaneet, onko siitä ainoastaan haittaa?


Neo-advaita nousi esiin Jph:n viestin yhteydessä koska minusta vaikutti siltä, että hänen näkemyksensä on jossain mielessä sen verran ekstriimiä non-dualismia, että tiedän keskustelun olevan hankalaa sellaisten henkilöiden kanssa.

Kuten edelle laittamani linkit demoavat niin neo-advaitassa on kyse äärimmäisestä non-dualismista, jolla usein jyrätään tämä relatiivinen sfääri kaikkine ilmiöineen lyttyyn. Minusta se näyttää ihan kaamean keskeneräiseltä touhulta. Katselin joku vuosi sitten Ramesh Balsekarin videoita. Hän tylytti siinä jotain sydämensä särkenyttä naista, että häntä ei kiinnosta naisen tunteet eikä ajatukset(!). Kylmä jätkä.

titaanitomaatti kirjoitti:

Lainaus:
Se on vähän hämärä käsite tuo neo-advaita. Sillä kai viitataan huonoon advaitaan..


Tälläinen tunne on vähän nyt minullekin välittynyt.


Mikä kenellekin on hyvää ja mikä huonoa. Kuten edellä sanon niin minun nähdäkseni neo-advaita on vaan yksipuolinen, kypsymätön, loppuun asti ajattelematon versio advaita vedantasta. Minulle neo-advaita on huonoa advaitaa Smile

_________________
Open Heart
http://www.openheart.fi
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Torstai 09.01.14 22:34 Vastaa lainaamalla viestiä
ilpo
Liittynyt: 14 Huh 2005
Viestejä: 669
Paikkakunta: Helsinki




birendra kirjoitti:
En mitenkään väitä vastaan, mutta kommentoisin vaan että tämän mainitsemasi lähestymistavan ja astangan välistäkin löytyy jotain.


tämä on varmasti kaikille selvää.

birendra kirjoitti:
Oliko muuten niin että harjoitit "metsäaikanasi" sahajajoogaa?


Hieno käsite "metsäaika" kyllä joo, fyysisen puolen hoidin niin että kävin aamulla lähes aina saunassa, siitä lenkille. Sitten Hathajoogan tosi kevyitä asentoja, luulin (kuten yleensä luullaan) etten voi tulla mitenkään notkeaksi, että jos varpaaseen ei yletä, sinne ei yletä. sitten pisin meditaatio joka oli aina vähintään 2 tuntia, usein reilusti enemmän (siitä kun Sahajan aloitin, en pitänyt yhtään välipäivää), iltapäivisin revin kantoja irti metsästä. Aina kun sellainen irtosi raahasin sen pienelle tontilleni ja löin lauta-aitaan pystyyn koristeeksi, sit mietiskelyä ja kirjoittamista. Siitä monen kummallisen tarinan kautta päädyin ensimmäiselle Astangatunnille (silloin nimellä voimajooga), meni 5 kuukautta että istuin Hanumanasanassa (spagaatissa) aivan pohjassa. Eli kun tajusin mihin voin kehoni mahdollisesti vääntää, niin sillä sekunnilla loppui 6 tunnin meditaatiot. Jatkoin hetken Astangaa ja Sahajaa päällekäin, mutta sitten tuli tää "herätys" että haluan elää, käydä vielä baarissa, hankkia seuralaisen ja juhlia elämää. olen todella onnellinen että elämässäni asiat menivät näin ja juuri tässä järjestyksessä. Mun stoori on täynnä mokailua, mutta on ainakin stoori, sillä ne frendit jotka jäivät aikuisena vielä jengiin, viettivät seuraavat vuodet huumekoukussa tai vankilassa. Hautajaisissa on tullut istuttua tasaseen tahtiin ja harva lentovoimiin lähtijistä on ollut mua vanhempia Ensikuussa joogastoorini täyttää 22-vuotta. tä nyt on jo vähän kokemusta, mutta suhteellisesti opettajaani (P.Joisiin) verrattuna olen juuri ja juuri aloittanut harjoituksiin tutustumisen.
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Torstai 09.01.14 22:38 Vastaa lainaamalla viestiä
Kim
Liittynyt: 22 Jou 2007
Viestejä: 1492
Paikkakunta: Helsinki




ilpo kirjoitti:

Todellakin, olen törmännyt samaan asiaan. Jollain selittämättömällä tavalla tämä "neo-advaita" on jotenkin vaarallista. Pidin opintopiiriä Yoga Taravalista, joka on kuitenkin Adi Shankaracharyan klassikko sutra-kirja. Silloinen pomoni kirjoitti hätääntyneenä kirjeen muillekin Astangajooga opettajille ja selitti kirjaa vaaralliseksi ja todelliselta luonteeltaan vain neo-advaita vedantaksi. Hän oli jutellut silloin A.G. Mohanin pojan kanssa ja nämä uudet tuulet lepattivat silloin takatukassa. Olen miettinyt asiaa useinkin että missä sitten tämä "oldschool-advaita" on kehitelty jos kerran Shankarakin on Neota? Kuitenkin hän eli arviolta about 600-700-luvulla ja juuri häntä pidetään Atmanin ja Brahmanin yhtenä näkemisen vakiinnuttajana.
...

Ehdottomasti tietoa tarvitaan ja se että joku kuvittelee että käyttäessään valtaa tai asemaansa ja leimatessaan yhden Astangajoogan tärkeimmistä teoksista "oppilaille vaaralliseksi", niin ehkä juuri silloin se teos kannattaa ottaa käsittelyyn ja jos sama kaveri disauttaa teoksen arvoa "neo-advaitana", niin kehen se on tarkoitettu osumaan? Jos joku nuori Intialainen poika on asiaa haukkunut, tietenkin Samkhyan vakaana edustajana, niin eiköhän siinä kusase vaan omille reisille kun on niin formaalinen että kuuntelemalla toisen mielipiteitä, hankkii itselleen lähes idealistisen fobian.


On sitä sullekin sattunut ja tapahtunut. Minkä pomon töissä lienet ollut...

En ole Shankara-spesialisti mutta ei hän minun käsitykseni mukaan mikään neo-advaitisti ollut vaan varsinainen advaitisti Smile

_________________
Open Heart
http://www.openheart.fi
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla

LähetäLähetetty: Perjantai 10.01.14 23:07 Vastaa lainaamalla viestiä
Jayaguru-shishya
Liittynyt: 10 Maa 2013
Viestejä: 328




ilpo kirjoitti:
Kirjoitin pari päivää sitten siitä että Nirvikalpha Samadhissa eläminen kannattaa jättää myöhemmäksi, niin tämä yksi foorumin stalkkeri tai "tuoksuuni päässyt rouva" tulkitsi asian jotenkin että käytän kansantalouden jotain (?) käyriä antaakseni oikean ajan valaistumiselle


Terve taas ilpo. Taitaa olla jo kolmas viesti, jossa viittaat minuun sen jälkeen kun viimeksi postasin sulle tällä foorumilla. Tuliko ikävä? ^^

ilpo kirjoitti:
kaikkeen voi vastata oikeastaan vain raivolla


Viittaatko nyt itseesi? Kun lukee vähän noita sun omia vastauksia, niin herää kysymys, että "kuka täällä oikein vastaa raivolla ja mihin?" ... kuten sanoin, "Fierce Teacher" ^^

Hauska aina muistuttaa itseään, että tässähän postailee "itseoivaltaneen joogaopettajan" kanssa, vaikka kaverilla vielä ego ja negatiiviset tunteet paukkuu kuin kaupingin ilotulitusraketit Uutena Vuotena taivaalla.


ilpo kirjoitti:
Jotkut tietenkin rakentavat rinnakkaissaitin elämällensä.


Ps. Kiva, että sä oot oppinut multa uuden sanan, "rinnakkaissaitti". Lupaatko käyttää sitä sun astangaopetuksessa?

_________________
ॐ ह्रीं क्लीं हुं मात

Prajapatir vai idam agre asit, Tasya vag dviitiya asit, Vag vai paraman Brahman
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Lauantai 11.01.14 14:31 Vastaa lainaamalla viestiä
V
Liittynyt: 25 Hei 2012
Viestejä: 74




Titaanitomaatti, vastaan sinulle vielä kun huomasin että laitoit postia jonka kohdistit osittain minulle. Sanoit:

Lainaus:
Olen miettinyt ja vähän tutkaillut viime aikoina, että lasketaanko minut johonkin tiettyyn kategoriaan. En välitä lasketaanko, joskus välitin, mutta tämä on ollut joka tapauksessa hyödyllistä. Tajusin nyt vasta jälkikäteen tutkiessani mitä olen itse harjoittanut, keiden kirjoja lukenut, ja keiden kurssi/päiväluento/satsang/retriitti -tyylisillä kokoontumisilla käynyt, että suurin osa noista on sitten nimenomaan tähän neo-advaita traditioon kuuluvaa.


Niinpä, se on erittäin suosittua Smile Mutta älä huoli, ei se ole rikollista.

Lainaus:
Olen sekalaisesti vuosien varrella käynyt vaikkapa esim. neo-advaitaa edustavan ihmisen satsangilla...samalla ja seuraavalla viikolla istumassa zeniä, lukenut vaikkapa Eckhart Tollen kirjaa, seuraavalla kuukaudella (tai vuodella, en yritä pätee että olisin super ahkera harjoittaja) taas jonkun zen-ukon kirjaa aktiivisesta harjoittamisesta ja itsekurista...joka on taas sopinut loistavasti itämaisiin taistelulaji harrastuksiini...lainannut kirjastosta Ramana Maharshin kirjan, selaillut ja poiminut tikkareita sieltä...lopettanut kaiken ja kironnut henkisyyden, vetänyt itseni p*kaks...kadonnut pitkäksi aikaa...ollut näihin aikoihin ylimielinen ja kertonut muille mitä on hetkessä eläminen...kadonnut kokonaan kovan kuoren alle...tullut takaisin taas harjoittamaan uutta jotain hetkeksi jne...


Vaikuttaa samalta mitä minä tein. Tosin en käynyt satsangeissa mutta olin aktiivisesti itsekysely ryhmässä joka ei seurannut jotain "satsang gurua". Älä huoli, asiat selviää kun opiskelee. Sinulle taitaa valitettavasti olla prosessi, halusit tai et, niin kuin on minullekin. Ei pikaista vapautta odotettavissa Very Happy

Lainaus:
En enää V väitä että kaikki tiet johtavat samaan, kuinka voisin?


Jess!!! Very Happy

Lainaus:
Minä olisin myös valmis menemään kokeileen vaikka darrajoogaa...


Minä myös. Darrajooga kuulostaa hauskalta idealta. Tungen myös kehooni "haitallisia aineita", miten ne sitten kukakin määrittää.

Hieman asiaa vielä. Tuntuu jotenkin että tässä ketjussa summataan oivallus oivallukseksi ja vapautuminen vapautumiseksi niin kuin ne olisivat yksi asia riippumatta miten siitä puhutaan tai miten (mistä traditiosta) asiaa lähestytään. Joskus sanotaan että ei kannata opiskella mitään ennen kuin esim. vaikka meditoi kymmenen vuotta. Näin minuakin neuvottiin eräässä zen koulussa Smile Mielestäni tämä lähestymistapa on yksinkertaisesti huono. Opiskelu kannattaa, sillä näin luomme ns. karmisia siteitä. Eli kun opiskelee, jää asiat mieleen ja se mahdollistaa syvemmän ymmärryksen ja oivalluksen. Tosin aina voi tietysti sanoa että ei ole mitään opiskeltavaa, kunhan on hiljaisuudessa niin kaikki on siinä. Jos näin on, niin sitten ei muuta kuin onnea!

Vielä neo-advaitasta/advaitasta, kun niitä ei mielestäni ole jotenkin oikein määritelty tässä ketjussa. Neo-advaita ei tosiaan tavallan eroa advaita vedantasta filosofisesti. Tavoite/tavoitteet on/ovat sama. Voidaan esittää seuraavasti:
1. Maailma on illuusio (The world is an illusion).
2. Brahman on totta (Brahman alone is real).
3. Brahman on maailma (Brahman is the world).
Toisin sanoen, tehdään ero Itsen ja egon välille ja lopulta jäljellä ei ole kuin Itse, joka on absoluuttinen, absoluuttisesti totta. Ego tuhoutuu. Itsellä ei ole ominaisuuksia vaan se on ns. muodoton, eli ikään kuin taustakangas jossa kaikki ("elokuva") esiintyy. Eli kun erotamme kaiken ulkoisen (elokuvan) taustakankaasta, ajatukset, tunteet, psykologian, jne... jäljelle jää ei-persoonallinen "tyhjä" tietoisuus (awareness). Neo-advaita opettajat neuvoo yleensä tietä pois persoonallisesta itsestä kohti Itseä, johtuen siitä, että harva on oivaltanut enempää kuin ei-persoonan. Mutta varsinaiset mestarit kuten Shankara ja Ramana Maharshi, sekä jotkut harvat länsimaiset pidemmälle edenneet, ovat saavuttaneet myös ns. non-dual oivalluksen (Brahman on maailma), 3 askeleen. Tällöin kaikki on Itse, sahaja samadhi.

Se että zen ja advaita sekoitetaan toisiinsa on harmillisempaa, koska ne eivät oikeasti lähesty asioita aivan samalla tavalla. Nagarjuna joka on buddhalaisen keskitien filosofian perustaja, joka nimenomaan synnytti Mahayana buddhalaisuuden, sanoo että mitään Itseä/itseä ei ole. Mahayna taas syntyi ikään kuin vastineena Abhidharmalle, jossa nähtiin ns. dharmoilla olevan itsenäinne luonto, eli buddhan alkuperäiset opetukset olivat jo hieman vääristyneitä, mutta ei siitä sen enempää.

Otetaan vaikka Timattisutra, joka on Mahayna buddhalaisuuden keskeisimpiä klassikoita. Sieltä löytyy paljon toisteltu lause: Muoto on tyhjyyttä, tyhjyys on muotoa (Form is emptiness, emptiness is form). Mitä tämä merkitsee? Se tarkoittaa sitä, että itse on "tyhjä", mutta tämän itsen takaa ei paljastu taustakangasta. Itse asiassa tarkemmin itseä ei löydy viidestä ns. "kimpusta" (sansk. Skandha, eng. Aggregate), mutta ei mennä nyt niihin vaan pidetään yksinkertaisempana. Taustakangas on pelkästään elokuva, elokuva on pelkästään taustakangas. Ne ovat toisiinsa kietoutuneita, ne eivät ole itsenäisiä, toisista erillään. Emme voi katsoa elokuvaa ilman taustakangasta, mutta taustakangas itsessään ei ole mitään ilman elokuvaa. Siksi kaikki on keskinäisesti riippuvaa (dependent origination), eikä ole "absoluuttista totuutta" joka sulkee toisen vaihtoehdon pois. Tämän takia itse on olemassa, mutta aina vain ns. konventionaalisesti. Ei koskaan absoluuttisesti. Eli toisin sanoen, maailma on kyllä kuin illuusio, mutta samoin on myös itse. Kumpikaan ei ole löydettävissä, mutta paradoksaalisesti niitä pitää etsiä kunnes tajuaa tämän. Mitä enemmän etsii, sitä syvempi on ei-löytäminen Smile

Titaanitomaatti, kannattaa tutkia eri perinteitä ja löytää se oma tie. Älä tyydy siihen että seuraat vain sitä mitä joku sanoo. Älä ainakaan siihen mitä minä höpisen Smile Toki kannattaa aina opiskella hyvien opettajien johdolla, he ovat kullanarvoisia, mutta selvitä asiat itsellesi ja käytä järkeä. Se mitä polkua seuraat johtaa niihin oivalluksiin mihin siinä polussa tähdätään. Näkemys ja kokemus eivät ole erillisiä. Näkemys vie kokemukseen. Siksi ymmärrys ja oivallus ovat tärkeimmät. Harjoitus pelkästään vie kyllä "eteenpäin", mutta tarkemmin, mihin päin?
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

LähetäLähetetty: Lauantai 11.01.14 15:08 Vastaa lainaamalla viestiä
titaanitomaatti
Liittynyt: 05 Lok 2013
Viestejä: 92




Kiitos vastineesta V!

Lainaus:
Sinulle taitaa valitettavasti olla prosessi, halusit tai et, niin kuin on minullekin. Ei pikaista vapautta odotettavissa Very Happy


Näin on, prosessi käynnissä. Nyt en enää näe sitä tosin valitettavana, vaan homman pystyy ottamaan ainakin tällä hetkellä huumorilla. Ehkä merkki oikeasta suunnasta.

Lainaus:
Titaanitomaatti, kannattaa tutkia eri perinteitä ja löytää se oma tie. Älä tyydy siihen että seuraat vain sitä mitä joku sanoo. Älä ainakaan siihen mitä minä höpisen Smile Toki kannattaa aina opiskella hyvien opettajien johdolla, he ovat kullanarvoisia, mutta selvitä asiat itsellesi ja käytä järkeä. Se mitä polkua seuraat johtaa niihin oivalluksiin mihin siinä polussa tähdätään. Näkemys ja kokemus eivät ole erillisiä. Näkemys vie kokemukseen. Siksi ymmärrys ja oivallus ovat tärkeimmät. Harjoitus pelkästään vie kyllä "eteenpäin", mutta tarkemmin, mihin päin?


Jep, taidan jatkaa samaa linjaa kuin tähän asti, nyt vähän viisastuneempana. Kuten sanoin, tavallaan ne omat jutut ovat olleet pienestä pitäen mukana. Prosessiini tuntuu kuuluvan aalloittainen muiden ihmisten kuunteleminen ja neuvojen ottaminen vastaan, kuten tällä hetkellä kun tätä keskustelua seurannut...sekä taas vaiheittainen sanomisien/neuvojen kohtelias "yhestä korvasta sisään, toisesta ulos" -asenne.

Elämä menee aika monien kohdalla muutenkin noin.
Kiitos V ja kaikkea hyvää!
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

Sri Ramana ja jälkeläiset
  Jooga- ja meditaatiofoorumi Foorumin päävalikko » Yleinen keskustelu
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Sivu 4 Yht. 5  
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
  
  
 Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin  
Web-suunnittelu, ohjelmointi ja muut palvelut tämän foorumin tekijältä!



Powered by phpBB © 2001-2004 phpBB Group
Designed for Trushkin.net | Themes Database